Elämä jatkuu meteoriittikraaterin laidalla. Nyt on jo puolitoista vuotta takana Pienessä Talossa, ja kaikki pakolliset projektit on saatu maaliin. On ihana tunne, kun on vapaus valita mitä haluaa tehdä seuraavaksi.
Vähän on hämmästynyt olo, että mihin edellinen kesä oikein katosi, ja sainko oikein mitään tehtyä. On se jotenkin ihmeellistä, että kun ei ole mitään oikeasti isoja projekteja, niin pienistä projekteista tulee isoja. Kaikki on suhteellista. Omaksi puolustuksekseni täytyy kuitenkin sanoa, että yksi syy minkä takia pihan laittaminen ei tämän enempää edennyt kuluneena kesänä oli se, että avoterassin rakentaminen ajoittui loppukesään, eikä alkukesään kuten oli alkuperäinen suunnitelma. Pihatöitä ei oikein voinut aloittaa, ennenkuin oli varmistunut miten terassi tulee.
No, nyt on taas se aika vuodesta kun ei oikein voi toteuttaa mitään isompia juttuja ulkona, mutta edessä on pitkä talvi, jolloin on hyvin aikaa suunnitella tulevan kesän projekteja. Ei toki tarkoita, ettei olisi tavoitteena saada talven aikana mitään konkreettista aikaiseksi; sisälläkin riittää puuhaa.
Avoterassi
Terassi ja portaat olivat tosiaan menneen kesän Projekti isolla P:llä. Tarkoitus oli, että projekti olisi ollut valmis jo juhannukseen mennessä, mutta eri syistä se lykkääntyi, eikä se kesäkuun lopussa ollut vielä edes alkanutkaan. Kun terassin rakentaminen vihdoin alkoi, se osoittautui huomattavasti suuremmaksi työksi kuin mitä olin kuvitellut. Helposti ehkä ajattelee, että työmäärä on suoraan suhteessa terassin tai terassikannen kokoon, mutta voin kertoa että näin se ei ole. Se mitä vei aikaa oli portaiden ja kaikkien noiden pienten yksityiskohtien sunnittelu ja toteuttaminen. Lopputulokseen olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen. Terassi valmistui kesälomani loppusuoralla, joten möpleeraus menee ensi kesään.
Ennen avoterassia
Avoterassi työn alla
Avoterassi valmiina
Piha
Ekan kesän auringonkukkaviljely oli kivaa ja täytti silloin tehtäväänsä täydellisesti, mutta haluan kyllä monipuolisemman pihan. Olen kesäihminen, ja kesällä haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona. En pitkiä hetkiä osaa nauttia terassilla istumisesta (vaikka terassi onkin 🙂 ), vaan mielekästä tekemistä pitää olla. Olen kasvanut maalla ja asunut suurimman osan elämästäni maalla, ja kesäisin piha on aina ollut minulle se paikka jossa olen saanut puuhata ja käyttää luovuutta, nauttien samalla ulkoilusta ja auringosta.
Tänä kesänä oli siis aika siirtyä kohti hienostuneempaa pihamaata. No, kovin pitkälle en kyseisessä projektissa ehtinyt, mutta piha on nyt tasoitettu ja auringonkukkaviljely on haudattu paksun murskekerroksen alle. Tämäkin on väliaikainen ratkaisu, jonka pohjalta rupean toteuttamaan varsinaisen suunnitelman.
Piha ennen
Piha työn alla
Piha valmiina
Tai noh, tältä erää valmiina…
Puutarhasuunnitelma
Pikkuhiljaa minulle alkaa hahmottua jonkinäköinen puutarhasuunnitelma. Nizzassa kävin luostaripuutarhassa, ja ihastuin siinä olevaan yrttitarhaan. Siitä konkretisoitui oma kytivä ideani kauniista hyötypuutarhasta. Ja teemana aurinko, mikäs muukaan 🙂
Yrttitarha Nizzassa Oma suunnitelma, ensimmäinen vedos 🙂
Terassikausi
Lasiterassikausi alkoi aikaisin keväällä, ja jatkoi syksyyn saakka. Se päättyi ihanaan viini-iltaan rakkaiden ystävien seurassa. Viini-illan onnistuin ajoittamaan syksyn viimeiseen lämpimään viikonloppuun.
Uusi terassi, uusi kyltti
Lumiesteet
Lumiesteet, tikkaat ja kattosilta asennettiin kyllä jo viime tammikuussa.