Vuosi on vierähtänyt ja siihen on mahtunut kaikenlaista puuhaa. Kuten jo aikaisemmin totesin, olen nyt siinä herkullisessa tilanteessa että saan priorisoida tekemisiä ihan oman pään mukaan, koska kaikki talon rakennus- ja lupaprosessin edellyttämät pakollisuudet on täytetty, ja lopputarkastuskin on suoritettu ✅.
Pääpaino on nyt ollut pihassa, jossa muun muassa yrttitarha muotoutuu pikkuhiljaa. Kaikenlaista muutakin kivaa on tullut keksittyä, tehtyä, luotua ja kehitettyä siinä matkan varrella.
On meillä ihana maa. Voimme pitkälti vaikuttaa omiin elämiimme, meillä on mahdollisuus valita. Itse tuon kyllä oman osuuteni tilastoon joka sanoo, että Suomi on maailman onnellisin maa.
Yrttitarha
Yrttitarha-visio syntyi jo viime kesänä, mutta toteuttamisen kanssa oli pakko odottaa siihen saakka, että avoterassi tuli valmiiksi. Onneksi odotin, koska terassista tuli isompi kuin mikä oli alkuperäinen suunnitelma, joten yrttitarha olisi mennyt uusiksi.
Ja itse asiassa se meni silti uusiksi. Tarina on se, että viime syksyn aikana mittasin ja suunnittelin ja fiilistelin tulevan yrttitarhan mittakaavoja ja merkkasin linjoja, jotta saisin aloittaa konkreettiset työt heti keväällä. Ja niin aloitinkin, ja sain valmiiksikin. Taimenet ja siemenet olivat jo maassa, kun tajusin: ei 👿-ele, käytävät on sijoitettu väärin!
Juttu on se, että minulla on olohuoneesta kokolasinen ovi joka vie ulos terassille. Ja yhtenä myöhänä kesäkuun iltana, istuessani sohvalla katselemassa lasiovesta valmista yrttitarhaa, minulle välähti: täytyyhän juuri siinä lasioven kohdalla olla yksi käytävä! Ja näin ei siis ollut. Halusin, että kun katsoo tai astuu lasiovesta ulos, tulee tunne että siitä voi leijua ulos Söderfjärdenille, lentää suoraan ilman esteitä.
Ei siis muuta kun kaikki uusiksi. Siirsin lapiolla kaikki mitä olin jo kertaalleen kovalla työllä saanut aikaiseksi. Koska kaikki oli jo kylvetty mutta mikään ei ollut vielä kunnolla alkanut kasvaa, en itsekään pysynyt perillä siitä mihin olin mitäkin siirtänyt. Esimerkiksi basilikaa minulla oli laskelmieni mukaan lopuksi viidessä eri paikassa 😅. Valitettavasti viljelyjen siirtäminen aiheutti myös vaurioita alkavaan juurikasvuun, joten yrttisato jäi tänä vuonna aika pieneksi. Mutta tulevana kesänä sitten 🤩.
Haluan pihan joka mahdollistaa joustavuutta. Minulla ei ole nurmikkoa eikä muita perennoja kuin muutamia monivuotisia yrttejä. Jos jonain kesänä puutarhatyö ja viljely ei houkuttele, täytän vaan viljelyalueet, kaikki tai osan niistä, hakkeella tai vastaavalla.
Käytävien reunat ovat – yllätys, yllätys – Fritzin ladon tukirakenteista. Tukithan eivät ikuisesti kestä ylhäältä ja alhaalta tulevaa kosteutta, mutta ehkä siinä vaiheessa kun ne pitää korvata jollakin muulla, olen jo keksinyt kestävämmän ratkaisun.
Yrttipenkkien reunat ovat hiekalla täytettyjä ”makkaroita” jotka ompelin maisemakankaasta ja täytin hiekalla. Ne estävät veden ja mullan valumisen penkkien välisiin käytäviin.
Monet ovat kysyneet mitä on tarkoitus laittaa tuohon kohtaan, jossa on se iso purualue.
No siihen tulee minun infinity-poolini. Visio, juu juu 😎
Ja yrttitarhan vision lähde sekä suunnitelmahan oli tämä:
Terassin sisustus
Avoterassi on saanut hieman sisustusta. En halua siihen toista ruokailupaikkaa, koska sellainen on jo lasitetun terassin puolella. Avoterassi on nyt ihana chillailu-paikka, jossa voi istua ja nauttia Söderfjärdenin upeasta avarasta maisemasta.
Aita
Fritzin lato toimittaa aina vaan. Kukkamaan aidan teetin ladosta jääneistä katon tukirakenteista.
Aurinkopedit
Fritzin ladossa oli kolme vanhaa rekeä. Yhdestä aurinkotuolimainoksesta minulla tuli pari vuotta sitten ajatus, että reillä ja aurinkopedeillä ovat muodoltaan melko samanlaisia. Ehkä kukaan ei oikein ottanut tosissaan kun silloin päivitin visioni someen, mutta tänä kesänä tuli sekin visio toteutettua. Yksi reki oli sen verran rikki, että sitä en ainakaan vielä ”kunnostanut”. Näistä kahdesta tuli omasta mielestäni aika kivat aurinkopedit.
Kissoille kerrostalo
Vanha, kahteen osaan rikkoontunut pihatuulimylly on palvellut kissankoppeina jo monta vuotta. Nyt maalasin osat uuteen sävyyn, korjasin katon ja tein niistä Toffelle ja Tyralle oman kerrostalon.
Pientä puuhaa
Kirppikseltä löytämäni lelulaatikko sai uudet värit, ja siitä tuli kätevä kantoväline tarvikkeiden viemiselle keittiöstä terassille. Terassikauden ulkopuolella se käy kaikenlaiseen muuhunkin.
Pienet viisaudensanat piristävät arkisia esineitä.
Uusiin betonijakkaroihinkin oli vaan pakko käyttää vähän luovuutta. ”Ta de lunt” -ilmaisun taustatarina on se, että tytär aikoinaan alakouluikäisenä kirjoitti itselleen viikkoscheman. Hän oli oivaltanut (äidin aivopesua taustalla), että aina ei saa olla ohjelmaa, vaan joskus pitää vain ottaa rauhallisesti, eli “Ta det lugnt”. Joten viikkoschemassa luki: Måndag: Fotbollsträning. Tisdag: Leka med nån kompis. Onsdag: Ta de lunt… Betonijakkarat toimivat terassilla sivupöytinä, ja siellähän tuo viesti sopii erittäin hyvin.
Yrttitarhan kyltit odottavat uutta kesää (ja materiaalina tietty käytetty Fritzin ladon lautoja)
Taloesittely
Oli mukava että Älvsbytalo halusi taas pitää taloesittelyn Saara-talossani. Toivottavasti joillekin muillekin tulee inspiraatiota toteuttaa omia talounelmiaan.
Pics
Nyt mennään valoa kohti.
